Oikopolkuja

 Tampere 1.5.2010
 > Palaute
 > Adressi
 > Kuvia

 Jatko:
 > Tule syttymään
 > Valmennukset
 > Näystä kertova DVD

Uutiset

16.8.2010
Kristus-päivän näky leviää!
Lue lisää » 16.6.2010
Sveitsin Kristus-päivä kokosi 25 000 osallistujaa
Lue lisää » 11.5.2010
Hilja Aaltonen: Odotan vanhanaikaista herätystä
Lue lisää »

Pikakysely

Kädet ristissä - sytyttääkö sinut aamu- vai iltarukous?

Läpinäkyvyys

"Mutta jos me vaellamme valossa, niin kuin hän itse on valossa, meillä on yhteys toisiimme ja Jeesuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä." 1. Joh. 1:7

Läpinäkyvyyden (avoimuuden) periaate on käytössä muun muassa politiikassa, taloudessa, tieteessä ja urheilussakin, jossa urheilijoiden puhtautta valvotaan doping-testien välityksellä. Näin eri toimijat voivat taistella yhdessä esimerkiksi korruptiota ja vilppiä vastaan. Läpinäkyvyys rakentaa luottamusta eri toimijoiden välille. Sen välityksellä voidaan rakentaa uudenlaista avoimuuden ja rehellisyyden kulttuuria koko yhteiskuntaan. Sanoohan vanha sanontakin: "Rehellisyys maan perii".

Miten on kristillisten piirien laita? Voisiko läpinäkyvyys toimia myös siellä?

Katso You Tube -esitys läpinäkyvyydestä:

 

Raamatun mukaan Jeesus eli pyhää ja puhdasta elämää. Lisäksi Raamattu kertoo Jeesuksen toiminnan olleen julkista. Toisin sanoen: Jeesus itse eli läpinäkyvästi. Julistuksessaan Jeesus vetosi ennen kaikkea sydämen läpinäkyvyyteen. "...valo on tullut maailmaan, mutta pahojen tekojensa tähden ihmiset ovat valinneet sen asemesta pimeyden. Se, joka tekee pahaa, kaihtaa valoa; hän ei tule valoon, etteivät hänen tekonsa paljastuisi. Mutta se, joka noudattaa totuutta, tulee valoon, jotta kävisi ilmi, että hänen tekonsa ovat lähtöisin Jumalasta." (Joh. 3:19-21). Raamattu kehottaa siis tulemaan valoon ja myös elämään valossa. "Jos väitämme, ettemme ole syntisiä, me petämme itseämme eikä totuus ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä." (1. Joh. 1:8-9).

"Mutta jos sinä halveksit rippiä ja elelet ylpeänä ripittäytymättä, teemme siitä sen johtopäätöksen, ettet ole mikään kristitty... Tämä on lisäksi varmana merkkinä siitä, että halveksit evankeliumiakin." (Luther)

"Sillä kun tahdotaan jotakuta kristityksi tehdä, niin on ensimmäinen kivi rakennuksessa se, että synti tunnustetaan. Muutoin ei taida kukaan anteeksiantamuksesta iloita eikä itseänsä lohduttaa. Koska ihminen ei tahdo syntejänsä tunnustaa, niin seuraa siitä, ettei hän taida syntien anteeksiantamusta ottaa vastaan. Sillä siksi evankeliumia saarnataan, että ihmiset syntejänsä tunnustaisivat ja hurskaiksi tulisivat." (Luther)

Vieläkö rippikäytäntö voisi palata?

Apostolisen uskontunnustuksen kolmannen pääkappaleen selityksessä todetaan: "Uskon, etten voi omasta järjestäni enkä voimastani uskoa Herraani Jeesukseen Kristukseen enkä päästä hänen luokseen, vaan että Pyhä Henki on kutsunut minut evankeliumin välityksellä, valaissut minut lahjoillaan, pyhittänyt ja säilyttänyt minut oikeassa uskossa." Oikean uskon syntymiseksi ja vahvistamiseksi Jumala on antanut seurakunnalleen evankeliumin saarnan, mutta myös ripin ja sielunhoidon veljellisen lohdutuksen. Sodassa syntiä vastaan tarvitaan monta järeää asetta.

Rippi (ja rippisalaisuus) on ollut viime aikoina esillä eri medioissa. Monet käytännön kokemukset ja tutkimukset kuitenkin osoittavat, ettei rippi ole enää nykyään runsaassa käytössä, tai ainakaan niin paljon mitä se on aiemmin ollut tai mitä se voisi olla, jotta kansakunnan omatunto saisi kaipaamansa helpotusta ja lohdutusta.

Mitä rippi tarkoittaa?

Rippi sisältää kaksi osaa: ensiksi tunnustetaan synnit, ja toiseksi otetaan ripittäjältä vastaan synninpäästö eli anteeksianto, ikään kuin sen lauluisi Jumala itse. Sitä ei saa lainkaan epäillä, vaan on uskottava lujasti, että synnit siten on annettu anteeksi taivaassa, Jumalan edessä. (Lutherin Vähä katekismus)

Kristus-päivän yhteydessä on pidetty esillä myös rippiä, koska rippi tekee todelliseksi sen, mistä kristillisyydessä paljon puhutaan: nöyrtymisen. Ripissä käy selväksi, että juuri minä olen syntinen ja juuri minä tarvitsen armoa. Rippi toisen ihmisen edessä sattuu. Pahuuden myöntäminen ei jää yleiseksi ja pinnalliseksi, vaan synti saa nimen. Rippi murtaa ylpeytemme ja kaataa monet omavanhurskauden ja tekopyhyyden rakennelmat. Alamme todella tarvita Jeesuksen ristillä hankkimaa sovitusta ja pelastusta. Raamatussa todetaan: "...sillä Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon." (1. Piet. 5:5). Ripittäytyminen on myös vanhan ihmisemme ristiinnaulitsemista (Gal. 5:24). Rippi on alkuna synnin hylkäämiselle eli elämän parannukselle. Rippi ohjaa meidät tervehenkiselle hengellisen uudistumisen tielle, jossa Kristus saa enemmän tilaa meissä, ja hänen rakkautensa alkaa virrata kauttamme myös muihin.

Kaikkia Kristus-päivään linkittyneitä kristittyjä ja kristillisiä piirejä rohkaistaan pitämään esillä läpinäkyvyyssuhteita ja siten myös rippiä. Esimerkiksi kaksi tai kolme kristittyä voivat luoda keskenään läpinäkyvyysryhmän, jossa he rukoilevat yhdessä, jakavat elämäänsä mahdollisimman avoimesti ja rehellisesti sekä tunnustavat toisilleen syntejään ja tekevät niistä parannusta (Matt. 18:15-20). He voivat tavata esimerkiksi kerran kuussa tai aina tarpeen vaatiessa ("kaveria ei jätetä"). Läpinäkyvyyssuhteiden myötä kristityt voivat rakentaa aitoa hengellistä yhteisöllisyyttä ja tervettä paimenuutta, josta esimerkiksi manipulointi ja muu kieroilu on karsittu pois. Läpinäkyvyys on mahdollisuus alati uudistuvaan kristilliseen elämäntapaan ja kulttuuriin. Läpinäkyvyys on mahdollisuus hengelliseen heräämiseen.

Kristus-päivän näkyä kutsutaan myös Rohkeaksi elämäntavaksi. Päämääränä on evankeliumin leviäminen ihmiseltä ihmiselle jokaiseen kotiin Euroopassa vuoteen 2020 mennessä. Vain kristillinen seurakunta, joka elää parannuksessa, voi olla aidosti uudistuva ja rohkea. Synnintunto, hätä ja katumus alkavat olla harvinaisia. Tämä on seurausta Sanan julistuksen puutossairauksista. Herätysjulistus on kadonnut ja tilalle on tuotu pelkkää inhimillistä innostamista ja "hyvää meininkiä". Ihmisillä on kuitenkin edelleen paljon hätää ja ahdistusta, syyllisyyttäkin. Näihin ovat neuvoina sielunhoito ja esirukous. Synnin hädässä puolestaan syyllisyys koetaan Jumalan edessä. Siihen ainoana neuvona on rippi. Kun ripittäydymme ja alamme elää läpinäkyvästi Jumalan edessä, olemme askeleen lähempänä hengellistä heräämistä Suomessa ja koko Euroopassa.