Oikopolkuja

 Tampere 1.5.2010
 > Palaute
 > Adressi
 > Kuvia

 Jatko:
 > Tule syttymään
 > Valmennukset
 > Näystä kertova DVD

Uutiset

16.8.2010 Kristus-päivän näky leviää! Lue lisää » 16.6.2010 Sveitsin Kristus-päivä kokosi 25 000 osallistujaa Lue lisää » 11.5.2010 Hilja Aaltonen: Odotan vanhanaikaista herätystä Lue lisää »

Pikakysely

Kädet ristissä - sytyttääkö sinut aamu- vai iltarukous?

Kristus-päivän missio ja visio

Kristus-päivä ei ole vain tapahtuma, se on uudistava prosessi.

”Jos minä joskus suljen taivaan, niin että ei tule sadetta, tai jos käsken heinäsirkkojen syödä maan tai lähetän kansani keskuuteen ruton – ja jos silloin kansani, jonka olen ottanut omakseni, nöyrtyy ja rukoilee, kääntyy minun puoleeni ja hylkää pahat tiensä, niin minä kuulen sitä taivaaseen, annan sen synnit anteeksi ja teen sen maan jälleen terveeksi.” 2. Aik. 7:13-14

Kristus-päivän missio on:

Kutsua kristittyjä rukoukseen ja edistää transformaatiota eli hengellistä muutosta, joka vaikuttaa läpi koko yhteiskunnan, ja joka koskettaa Suomea, Eurooppaa ja lopulta koko maailmaa

Kristus-päivä rohkaisee kaikkia kristittyjä jatkuvaan rukoukseen ja verkostoitumiseen sekä soluttautumaan opetuslapseuttajina osaksi yhteiskunnallisia verkostoja (liike-elämä, yliopistot jne.). Päämääränä on nähdä tavallisten ihmisten armeija, joka edistää transformaatiota eli hengellistä muutosta. Pohjimmiltaan transformaatiossa on kysymys, siitä että evankeliumi saa koskettaa ja muuttaa ihmissydäntä Raamatun totuuksien pohjalta. Käytännössä tämä tarkoittaa Kristuksen opetuslapseksi tekemistä.

Kristus-päivän visio on:

Iloinen uutinen Jeesuksesta ihmiseltä ihmiselle jokaiseen kotiin Euroopassa vuoteen 2020 mennessä

Kristus-päivän visio on innostava merkkipaalu, joka kuvaa mihin ollaan matkalla ja minkä puolesta rukoillaan. Raamatun mukaan se mikä on ihmiselle mahdotonta, on Jumalalle mahdollista. Jumalan antama visio, jota ihmiset eivät voi toteuttaa vain inhimillisin voimin ja keinoin, tuottaa kunniaa Kristuksen nimelle.

Kristus-päivän visiota kutsutaan myös Rohkeaksi elämäntavaksi. Tutustu visiosta kertovaan Rohkea elämäntapa -esitykseen (pdf-muodossa). 

Maan ääriin saakka

”Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka.” Apt. 1:8

Lähetyskäskyn rohkea toteuttaminen ja kristittyjen yhteinen rukous ovat mahdollisuus kairos-kauteen (eli erityiseen hengellisen uudistumisen ajanjaksoon) Suomessa, Pohjolassa ja koko Euroopassa. Kristus-päivän yhteydessä on pidetty vahvasti esillä myös Takaisin Jerusalemiin -näkökulmaa, eli evankeliumin viemistä halki Euroopan kohti Jerusalemia.

Kristus-päivän strategia on:

Rakentaa Kristus-päivän yhteyteen pioneerihenkinen yhteistyöelin ja -verkosto, joka toteuttaa Kristus-päivän visiota Pyhän Hengen voimassa yhteistyössä koko Kristuksen ruumiin kanssa

Kristus-päivän visiolausekkeessa painopiste ei ole sanoissa "vuoteen 2020 mennessä", vaan siinä, että toimitaan yhdessä ja Jumalan johdatuksessa. Kristus-päivän vision ja strategian toteuttaminen käynnistyy yhteistyössä samanmielisten toimijoiden kanssa. Kristus-päivän strategisista linjauksista keskustellaan kaikkien potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tarpeen mukaan niitä myös tarkennetaan. Päämääränä on laajapohjainen, sopusointuinen ja dynaaminen yhteistyö.

Kristus-päivän vision ja strategian jalkauttaminen on jaettu viiteen strategiseen osa-alueeseen. Siellä missä näitä viittä osa-alueita toteutetaan tasapainossa, hengellinen elämä (DNA) on tervettä, vakaata ja dynaamista. Tulevina vuosina jokaisen osa-alueen piiristä pyritään nostamaan laaja joukko hengellisiä johtajia, jotka varustavat muita kristittyjä yhä syvenevään Jumalan tuntemiseen ja hengelliseen palvelutyöhön läpi koko yhteiskunnan (Ef. 4:11-16). 

1. KRISTITTYJEN YHTEINEN RUKOUS

Rukous elämäntapana

On sanottu, että rukous on se käsi, joka liikuttaa sitä kättä, joka liikuttaa koko maailmaa. Kristus-päivä on alusta alkaen ollut ja on yhä kristittyjen yhteinen rukousliike. Kristus-päivän perusideana on rukous kaikkien ihmisten puolesta: ...että jokaisella Suomessa asuvalla olisi ainakin yksi esirukoilija. Raamattu kehottaa "ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta".

Rukouksen maailma on ihmeellinen. Jumala tietää tarpeemme jo ennen kuin rukoilemme ja silti Raamattu kehottaa rukoilemaan jopa lakkaamatta.

Rukous muuttaa olosuhteita ja itse rukoilijaa. Kristillisen seurakunnan tulisi olla rukouksen huone, jossa synnytetään hengellistä heräämistä.

Rukousta on hyvä harjoittaa yksin omassa kammiossa, mutta myös erilaisissa arjen kohtaamisissa. Rukous linkittää ja verkottaa eri taustoista tulevia kristittyjä luontevalla ja käytännöllisellä tavalla.

Rukouksen piiriin kuuluu myös ylitys (ja palvonta). Näin kristityt kiittävät Jumalaa hänen ihmeellisistä pelastusteoistaan ja julistavat niitä koko luomakunnalle. Ylistys ei ole vain musiikkia tai tanssia, se on sydämen asenne. Ylistys on elämäntapa.

Rukouksen piiriin liitetään monesti profetian lahja. Se, joka profetoi, puhuu ihmisille: hän rakentaa, kehottaa ja lohduttaa. Profeetallisuus ei ole täysin sama asia kuin profetoiminen. Jumalan mielen mukainen seurakunta on aina profeetallinen, eli tulevan, lopunajallisen Jumalan valtakunnan merkki maailman keskellä. Yksittäisen kristityn kohdalla profeetallisuus on yleensä koko elämää leimaava tehtävä, jossa lahjan haltija seisoo vankasti Jumalan totuuksien puolella ja tuo jumalallista ilmoitusta paikkakunnan tai kokonaisen kansan tilanteeseen. Usein profeetallisuuteen sisältyy myös yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden näkökulma. Kaikki profetiat sekä profeetalliset ilmoitukset ja aktiviteetit tulee voida arvostella.

Rukous oman kansan ja sen hengellisen tulevaisuuden puolesta on kaikkien kristittyjen yhteinen tehtävä ja vastuu. Rukous on "muurin aukossa seisomista". Jumala laskee rukoilijan sydämelle ilojaan ja surujaan sekä erilaisia agendoja, joiden hän toivoo toteutuvan ihmisten ja yhteisöjen elämässä. Rukous on Jumalan salattua toimintaa ja jää ihmiselle usein mysteeriksi.

Kristittyjen yhteinen rukous murtaa ennakkoluuloja ja sielunvihollisen linnakkeita. Samalla se avaa ovia hengelliselle uudistumiselle ja jopa maailmanlaajuiselle evankeliumin sadonkorjuulle.

Rukous ei ole ketään vastaan, se on mahdollisuus muutokseen. Rukouksessa on aina toivoa.

2. YHTEISÖLLINEN SEURAKUNTA

Yhteisöllisyys elämäntapana

Raamatun mukaan kaikki tunnistavat kristityt Jeesuksen opetuslapsiksi, jos he rakastavat toisiaan. Tämän tyyppiselle yhteydelle ja rakkaudelle on ajassamme suunnaton tilaus. Kristillistä rakkautta ja lämpöä viestivässä seurakunnassa on yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sinne on helppo tulla.

Varsinkin luterilaista kirkkoa ja monia muita perinteisiä kirkkokuntia vaivaa aitojen hengellisten yhteisöjen puute. Kristus-päivän visio ei voi toteutua vahvasti ilman tätä ulottuvuutta, siksi seurakuntien uudistumisen tulee olla oleellinen osa Kristus-päivän tavoitteita.

Kristus-päivän yhteydessä kristillisiä piirejä on muun muassa haastettu avaamaan sydämensä, kotinsa ja jääkaappinsa elävän yhteisöllisyyden palauttamiseksi. Ideana on orgaaninen eli eläviin ihmissuhteisiin perustuva yhteisöllisyys.

Elävään yhteisöllisyyteen liittyy aina kristillisen kasvatuksen näkökulma. Kristillinen kasvatus toteutuu voimallisimmin kodeissa ja perheissä sekä niiden ympärille rakentuneissa ihmissuhdeverkostoissa. Elävä yhteisö ja siihen linkittyneet "avoimet kodit" ovat yhdessä kuin suuri perhe, jossa kristityt sisaret ja veljet kohtaavat toisiaan rehellisesti ja turvallisesti.

Elävä yhteisöllisyys tuo esiin inhimilliset lahjat ja Jumalan antamat armolahjat. Yhteisössä ihmisiä ohjataan erilaisiin lahjoihin ja niitä myös harjoitetaan yhdessä. Päämääränä on kaikkien mahdollisten lahjojen vapauttaminen ja jalkauttaminen osaksi arkisia tilanteita ja kohtaamisia. 

Elävässä yhteisössä on myös lupa epäonnistua ja olla heikko, onhan kyseessä armahdettujen syntisten yhteys. Vasta kerran ikuisuudessa Jumalan luona kaikki on täydellistä.

Kristillinen seurakunta on kutsuttu rakastamaan kaikkia ihmisiä luovin ja käytännöllisin keinoin. Elävän yhteisöllisyyden piiriin kuuluvat diakonia, laupeuden työt ja heikommista huolehtiminen ("kaveria ei jätetä").

Elävät yhteisöt muodostavat kaupunginlaajuisen seurakunnan, joka vaikuttaa voimallisesti koko seutukunnan hengelliseen ilmapiiriin ja toimii myös merkittävänä yhteiskunnallisena vaikuttajana. Kristuksen seurakunta toimii aktiivisesti oman alueensa ja paikkakuntansa parhaaksi, jotta yhä useampi voitettaisiin Jeesukselle Kristukselle.

Elävä yhteisöllisyys ei välity vain kurssien tai seminaarien välityksellä, vaan opetuslasten yhteisö on kaikkien opetuslasten ensisijainen koulutusmenetelmä. Näin uudet tulokkaat oppivat nopeasti Jumalan valtakunnan tavoille ja saavat elämäänsä myös uuden tarkoituksen: lähetyskäskyn rohkean toteuttamisen osana elävää yhteisöä. 

3. ARJEN VERKOSTOT (KOKONAISVALTAINEN USKO) 

Lähetys elämäntapana  

Kristuksen seurakunta on syntynyt maailmanlaajuista tehtävää varten. Lähetyskäsky on seurakunnan olemassa olon tarkoitus ja oikeutus.

Lähetyskäsky on kokonaisvaltainen elämäntapa. Seurakuntaelämä ei ole erillistä tai eristäytynyttä elämää ("uskovaisten bunkkeri"). Kristus on yksi, sama ja yhteinen. Hän on jakamaton. Hän on kokonaisvaltainen, hänessä on kaikki mitä kristitty tarvitsee. Kristitty voi lähestyä Jumalaa omana itsenään aina ja kaikkialla.

Kristuksen seurakunta on dynaaminen lähetysliike: Jokainen kristitty on lähetystyöntekijä; jokainen kristitty elää lähetettynä arjen verkostoissa. Kristus-päivän motto on, että jokainen kristitty on lähetetty aina ja kaikkialla.

Kristittyjen tulee vahvistua niin, että he uskaltavat tunnustaa väriään arjessa. Kristus-päivä voi luoda yhteyttä kristittyjen kesken siten, että arjessa (kodeissa, työpaikoilla, harrastuksissa jne.) syntyy Jumalan läsnäolon verkostoja ja kristityt alkavat ”pelata samaan maaliin”.

Kaikkien kristittyjen yleinen ja yhteinen pappeus on avain lähetyskäskyn dynaamiseen toteutumiseen läpi koko yhteiskunnan. Yhteisen pappeuden ytimenä on kristillisen rakkauden toteutuminen arkipäiväisessä elämässä.  

Jumalan valtakunta ei ole rajoittunut kirkkorakennuksiin, Jumalan valtakunta on läsnä siellä missä kaksi tai kolme on koolla Jeesuksen nimessä. Tähän yhteyteen liittyy myös ajatus seurakuntakurista. Kristityt on kutsuttu Jumalan mielen mukaiseen elämäntapaan kaikissa tilanteissa.

Kristuksen kirkko on missionaarinen eli lähetysorientoitunut kirkko. Se ei peräänny tai pakene, vaan valloittaa jatkuvasti uusia ihmisiä ja elämän alueita Kristukselle. Kristuksen kirkko taistelee synnin, kuoleman ja sielunvihollisen voittaneen Herransa kanssa paremman huomisen puolesta. Kristuksen seurakunta on valmis näkemään paljon vaivaa, kärsimään ja kestämään vainoa Kristuksen nimen tähden.

Kristuksen seurakunta ei ole vain säilyttävä yksikkö, vaan se osallistuu lähetyskäskyn toteuttamiseen lähettämällä lähetystyöntekijöitä kaikkialle maailmaan. Jumala on luvannut Pyhän Hengen voiman kaikille maailman lähetykseen osallistuville. Siksi jokaisella seurakunnalla on hyvä olla jonkinlainen lähetystavoite ja pitkäntähtäimen suunnitelma siitä, miten lähetystä aiotaan edistää.

Lähetyskäskyn pikaiseen toteutumiseen sisältyy olennaisena osana raamatunkäännöstyön loppuunsaattaminen kaikkien kansojen keskuudessa. Ihmisten on kuultava evankeliumi tavalla, joka vaikuttaa heidän kulttuuriinsa ja heidän ajatteluunsa, eli omalla äidinkielellään.

Eurooppa on muuttunut jälkikristillisestä maanosasta lähetyskentäksi. Euroopan uudellenkristillistäminen ei tapahdu vain perinteisiä seurakuntia uudistamalla, vaan myös uusia hengellisiä yhteisöjä istuttamalla. Lähetysorientoituneet Pyhän Hengen voimassa toimivat uudet yhteisöt ovat mahdollisuus hengelliseen uudistumiseen kaikkialla Euroopassa ja myös monilla muilla lähetyskentillä.

Lähetyskäskyn pikainen toteutuminen edellyttää kaikkien kristillisten piirien sekä erilaisten resurssien ja palvelutehtävien laajaa mobilisaatiota (liikekannallepanoa). 

4. EVANKELIUMI IHMISELTÄ IHMISELLE

Evankeliointi elämäntapana

Kristus-päivän suuri tavoite on saada evankeliumi leviämään ihmiseltä ihmiselle jokaiseen kotiin Euroopassa vuoteen 2020 mennessä. Kristus-päivän eri osa-alueiden toteutuessa alkaa tämäkin osa-alue vahvistua.

Kristus-päivän yhteydessä evankeliumin leviäminen perustuu rohkeaan Kristuksen seuraamiseen (”evankeliumi elämäntapana”).

Evankeliumi on iloinen uutinen Jeesuksen Kristuksen sovituskuolemasta, ylösnousemuksesta ja kuninkuudesta. Evankeliumin sanoma ohjaa ihmiset kuuliaisuussuhteeseen Jumalan kanssa. Jumala haluaa, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja oppisivat tuntemaan totuuden.

Kristus-päivän yhteydessä on korostettu myös rippiä, läpinäkyvyyttä ja jatkuvaa parannuksessa elämistä.

Evankeliumin julistuksen yhteyteen liitetään monesti ihmeet ja merkit, eli esimerkiksi sairaiden parantuminen sekä ihmisten vapautuminen erilaisista orjuuksista ja demonisista vaikutuksista.

Jokaista kristittyä kutsutaan elinikäiseen sisäiseen muutosprosessiin eli pyhitykseen. Muuttuneet sydämet muuttavat lisää sydämiä. Pyhyyden ilmentyminen tekee Jumalan seurakunnan työn vakuuttavaksi. Kristityt ovat kuin "eri lajia", jota ei voi olla huomaamatta. Ohje ja esimerkki sulautuvat yhteen luontevassa todistuksessa. Evankeliumia ovat myös aitous ja omana itsenä toimiminen.

Evankeliumin leviämistä ihmiseltä ihmiselle tuetaan erilaisin kampanjoin.

Keskeistä kaikessa evankeliumin levitystyössä on evankeliumin julistaminen Pyhän Hengen voimassa. Maailman käännyttäminen Kristukselle ei ole ihmisten vallassa. Se on Jumalan työtä. Kristittyjen osana on toimia Pyhän Hengen johdatuksessa ja olla lähellä niitä, joiden sydämet Jumalan armo on avannut.

5. OPETUSLAPSEUTTAMISEN KULTTUURI (HENGELLINEN OHJAUS) 

Oppiminen elämäntapana

Kristus etsii niitä, jotka haluavat todella seurata häntä ja tehdä hänen tahtonsa. Kristus etsii opetuslapsia. 

Raamattu on jokaisen Kristuksen opetuslapsen ohjekirja. Se on kristityn kompassi pimeän maailman keskellä. Raamatun ja Pyhän Hengen valossa on turvallista vaeltaa.

Opetuslapseus on kuuliaisuutta Kristusta kohtaan. Sen tunnusmerkkejä ovat hyvä omatunto, Pyhän Hengen täyttämä sydän ja mieli sekä halu elää Hengen johdatuksessa.

Kristuksen opetuslapsena kasvaminen on monitahoinen koko elämän kestävä prosessi. Raamatun totuuksien esillä pito ja kristittyjen keskinäinen hengellinen ohjaus ovat tämän prosessin ydintä. Tähän tulee rohkaista ja antaa tasapainoisia malleja.

Oppiminen on myös ilmapiirikysymys. Erityisen tärkeää tämä on uusien opetuslasten kohdalla. Turvallisuus ja luottamus ovat oppimiselle suotuisan ilmapiirin peruselementtejä. Teoria on muunnettava käytännöksi ja totuus on esitettävä merkittävässä määrin todellisessa elämässä.

Kristittyjä rohkaistaan luomaan mentorointisuhteita, joiden myötä hengelliset pääomat voivat siirtyä sukupolvelta toiselle (hengellinen vanhemmuus). Mentorointi tukee uuden hengellisen johtajasukupolven esiin nousua. Keskeistä kaikessa oppimisessa ovat opettajien ja oppilaiden yhteiset oppimisprojektit, joiden puitteissa heillä on mahdollisuus työskennellä ja elää yhdessä.

Opetuslapseus on lähetyskäskyn pääsisältö, siksi siihen tulee todella panostaa. Opetuslapseuttamisen strategia on avain lähetyskäskyn pikaiseen toteutumiseen. Kristuksen seurakunta kasvaa opetuslapseuteen perustuvan moninkertaistumisen tuloksena, kun Kristuksen todistajat toisintavat elämäntapaansa niiden elämässä, jotka elävät heidän rinnallaan.

Opetuslapseuttamisen strategia on mahdollisuus alati uudistuvaan kristilliseen elämäntapaan ja kulttuuriin. Elävä seurakunta on alati uudistuva oppiva organisaatio.

Jumalasta oppiminen on avoin sydämen asenne, jonka myötä jokainen kristitty voi vahvistua viisaudessa, tiedossa ja Jumalan lapseudessa.

Uudistuvat verkostot

Tampereen Kristus-päivässä 1.5.2010 painopiste on kristittyjen yhteisessä rukouksessa ja arjen verkostoissa – toki myös muita vision osa-alueita pidetään esillä Tampereella.

Tampereen Kristus-päivässä lanseerattiin Rohkea elämäntapa -valmennuskonsepti (pdf-tiedosto), jonka toivotaan leviävän muualle Suomeen tulevina vuosina. Ideana on haastaa kristittyjä rohkeaan Kristuksen opetuslapseuteen arjessa. Tämä johtanee pitkällä tähtäyksellä myös uudistuviin verkostoihin, siis verkostoihin, joissa evankeliumi leviää ihmiseltä ihmiselle sytyttäen jatkuvasti uusia sydämiä. Kristinusko on yleisen pappeuden, toisin sanoen avoimen lähdekoodin kirkko; kodeissa, työpaikoilla ja harrasteiden parissa kokoontuva elävä verkosto. Sen tulevaisuus lepää jokaisen jäsenen uskon, innostuksen ja innovatiivisuuden varassa. Muutoksen tulen on sytyttävä ennen kaikkea ruohonjuuritasolla, omistautuneiden ihmisten sydämen palosta ja halusta nähdä muutos omassa elämässään ja sitä kautta lähiympäristössään.

Kristus-päivän viittä strategista osa-aluetta pidetään esillä tulevina vuosina muun muassa erilaisten voimaannuttavien rukoustapahtumien, koulutustilanteiden ja kampanjoiden yhteydessä. Päämääränä on vahvistaa kristittyjen yhteyttä yli kaikkien rajojen ja antaa muotoa uudistuville verkostoille, jotka läpäisevät yhteiskunnan eri sektorit ja elävöittävät myös perinteisiä kirkkokuntia. Kristus-päivän missiona on ”...edistää transformaatiota eli hengellisestä muutosta...” Muutoksen tuli syttyy aina Jumalan armosta, mutta muutosta on kuitenkin hyvä tukea kristittyjen yhteisellä elämäntavalla ja Raamatun sanan arvovallalla. Näin transformaatio voi toteutua rakentavasti ja saada terveen muodon niin yksilöiden kuin yhteisöjen elämässä.

Sukupolvien yhteys

Kristus-päivän yhteyteen ollaan rakentamassa pioneerihenkistä yhteistyöelintä ja -verkostoa, joiden myötä Kristus-päivän visiota pyritään realisoimaan yhteistyössä koko Kristuksen ruumiin kanssa. Keskeistä on myös eri sukupolvien yhteys ja yhteistyö. Nuoret tuovat intoa, innovaatiota ja liikettä – vanhemmat tuovat kokemusta, viisautta ja vakautta. Jokaista sukupolvea tarvitaan.

”Kuulkaa! Ennen kuin tulee Herra päivä, suuri ja pelottava, minä lähetän teille profeetta Elian. Hän kääntää isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet isien puoleen. Silloin en tuomitse maata perikatoon, kun tulen.” Mal. 3:23-24

Jokaisen sukupolven tehtävänä on vahvistaa omalta osaltaan kristillistä uskoa, tunnusta, perintöä ja traditiota. Nyt on tullut tämän sukupolven vuoro. Evankeliumin sisältö on muuttumaton, mutta evankeliumin muodon on jokaisen sukupolven ”löydettävä itse”. Mikä on tämän sukupolven tapa?

On aika mennä rohkeasti ja yhdessä eteenpäin – vanhasta oppien ja uutta luoden.

Lue lisää otsikon ”Syntyhistoria” alta. Sieltä käy ilmi, miten Kristus-päivän visio kehittynyt ja jalostunut vuosien saatossa Sveitsissä, Suomessa ja eri puolilla Eurooppaa.