Näky

Kristus-päivä ei ole vain tapahtuma, se on prosessi

Kristus-päivän missio (eli toiminta-ajatus) nousee Raamatun ilmoituksesta:
”Jos minä joskus suljen taivaan, niin että ei tule sadetta, tai jos käsken heinäsirkkojen syödä maan tai lähetän kansani keskuuteen ruton – ja jos silloin kansani, jonka olen ottanut omakseni, nöyrtyy ja rukoilee, kääntyy minun puoleeni ja hylkää pahat tiensä, niin minä kuulen sitä taivaaseen, annan sen synnit anteeksi ja teen sen maan jälleen terveeksi.”
2. Aik. 7:13-14

Kristus-päivän visiolauseke on:
Iloinen uutinen ihmiseltä ihmiselle jokaiseen kotiin Euroopassa vuoteen 2020 mennessä

Kristus-päivän visiolauseke ei ole ehdoton päämäärä, vaan pikemmin innostava merkkipaalu, joka kuvaa mihin ollaan matkalla ja minkä puolesta rukoillaan. Raamatun mukaan se mikä on ihmiselle mahdotonta, on Jumalalle mahdollista. Jumalan antama visio, jota ihmiset eivät voi toteuttaa vain inhimillisin voimin ja keinoin, tuottaa kunniaa Kristuksen nimelle.

”Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka.” Apt. 1:8

Lähetyskäskyn rohkea toteuttaminen ja kristittyjen yhteinen rukous ovat mahdollisuus kairos-kauteen (eli hengelliseen uudistumiseen) Suomessa, Pohjolassa ja koko Euroopassa.

Kristus-päivän visio on jaettu viiteen osa-alueeseen.

Kristittyjen yhteinen rukous
Kristus-päivä on alusta alkaen ollut ja on yhä kristittyjen yhteinen rukousliike. Kristittyjen yhteinen rukous murtaa ennakkoluuloja ja avaa ovia hengelliselle uudistumiselle. Rukous ei ole ketään vastaan, se on mahdollisuus muutokseen.

Opetuslapseuden kulttuuri (hengellinen vanhemmuus/ hengellinen ohjaus)
Kristuksen opetuslapsena kasvaminen on monitahoinen prosessi. Kristittyjen keskinäinen hengellinen ohjaus on tämän prosessin ydintä. Tähän tulee rohkaista ja antaa tasapainoisia malleja.

Yhteisöllinen seurakunta
Varsinkin luterilaista kirkkoa vaivaa aitojen hengellisten yhteisöjen puute. Kristus-päivän visio ei voi toteutua vahvasti ilman tätä ulottuvuutta, siksi seurakuntien uudistumisen tulee olla oleellinen osa Kristus-päivän tavoitteita.
 
Arjen verkostot/ kokonaisvaltainen usko
Kristittyjen tulee vahvistua niin, että he uskaltavat tunnustaa väriään arjessa. Kristus-päivä voi luoda yhteyttä kristittyjen kesken siten, että arjessa (kodeissa, työpaikoilla, harrastuksissa jne.) syntyy Jumalan läsnäolon verkostoja ja kristityt alkavat ”pelata samaan maaliin”. Raamatun mukaan uskon päämäärä on sielujen pelastus.

Evankeliumi ihmiseltä ihmiselle
Kristus-päivän suuri tavoite on saada evankeliumi leviämään ihmiseltä ihmiselle jokaiseen kotiin Euroopassa vuoteen 2020 mennessä. Edellä mainittujen teesien toteutuessa alkaa tämäkin osa-alue vahvistua ja toteutua aivan kuin itsestään. Evankeliumin leviämistä ihmiseltä ihmiselle tuetaan myös erilaisin kampanjoin.

Tampereen Kristus-päivässä 1.5.2010 painopiste on kristittyjen yhteisessä rukouksessa ja arjen verkostoissa – toki myös muita vision osa-alueita pidetään esillä Tampereella.

Kristus-päivän vision osa-alueita pidetään esillä tulevina vuosina muun muassa erilaisten tapahtumien, koulutustilanteiden ja kampanjoiden yhteydessä. Päämääränä on vahvistaa kristittyjen yhteyttä yli kaikkien rajojen ja synnyttää uudistuvia verkostoja, jotka läpäisevät yhteiskunnan eri sektorit ja elävöittävät myös perinteisiä kirkkokuntia.

Kristus-päivän yhteyteen ollaan rakentamassa pioneerihenkistä yhteistyöelintä ja -verkostoa, joiden myötä Kristus-päivän visiota pyritään realisoimaan yhteistyössä koko Kristuksen ruumiin kanssa. Keskeistä on myös eri sukupolvien yhteys ja yhteistyö.

”Kuulkaa! Ennen kuin tulee Herra päivä, suuri ja pelottava, minä lähetän teille profeetta Elian. Hän kääntää isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet isien puoleen. Silloin en tuomitse maata perikatoon, kun tulen.” Mal. 3:23-24

On aika mennä rohkeasti ja yhdessä eteenpäin.